Eu estou feliz!

Uusi viikko alkaa vasyneesti, mutta odotusta taynna. Torstaina lahdettaisiin Salvadoriin karnevaaleille ja paasisi taas vahan rantahiekoille makoilemaan. Vasymys kuitenkin painaa viikonlopulta kovasti, koska tekemista riitti ja aurinko seka hyttyset vie todella mehut. Viikonloppuna sai opetuksen, ettei kannata nukkua ilman hyttysverkkoa.....

Viikko kului kuitenkin nopeasti ja yhtakkia sita havahtui, etta on jo helmikuu ja karnevaalit! Ensimmaiset tunnit oli tiistaina ja Hester piti esitelman omasta maastaan Power Pointin avulla. Soitettiin musiikkia Saksasta ja tutustuttiin oppilaisiimme. Torstaina oli vuorossa Suomi esitelma. Mina, kuten arvata saattaa kaytin aikaa varmaan 10 tuntia PP-show tekemiseen, musiikin ja videoiden lataamiseen, mutta hyva tuli! (Kannattaa kattoo videoita Suomesta visitfinland.com!) Sitten tanssittiin Letka jenkkaa Paula Koivuniemen tahtiin ja vertailtiin Suomea ja Brasiliaa. Sauna oli suuri ihmetyksen aihe, koska kaikkien mielesta Brasilia on itessaan saunakoko ajan. :D Oppilaat ihasteli maisemia ja kaikki tuntuivat tietavan Nightwishin seka Kimi Raikkosen. Talla viikolla aateltiin ottaa iisisti ja harjoitella Michael Jacksonin Thriller. Meilla on vain yhdet tunnit keskiviikkona, koska karnevaaliviikko on kaikilla vapaa. Ns. kunnon tunnit kielioppineen ja sanastoineen alkaa karnevaalien jalkeen. Eihan taalla oo viela alkanu edes koulut...

Salaattia kylvamassa Kilvian kanssa

Opetuksen lisaksi suunniteltiin jokaiselle oma suunnitelma taalla oleskelun ajaksi. Suunnitelma ei aina tule pitamaan, koska monesti asioita tapahtuu lennossa ja pitaa olla valmis muuntautumaan niiden mukaan. Esimerkiksi talla viikolla suunnitelmanani oli menna PETS-ille ekan kerran tutustumaan, mutta yllattaen heilla ei ollut lapsia. Toiminta alkaakin vasta karnevaalien jalkeen. Rakensimme myos AEC-TEA:n ns. "vapaaehtoisten puolen" pihalle kasvimaan. Jefferson, joka on myos oppilaani aloitti projektin, koska on ilmeisesti ollut ennemmin toissa/opiskellut maanviljelya tms. Jefferson on myos mukana muussa AEC-TEAn toiminnassa. Ensin ajattelin, ettei tuohon maahan saa kasvamaan mitaan, mutta maakaivettiin ylos, se sekoitettii ja isot kokkareet pienistettiin, paalle laitettiin myos ns. "multaa" ( sekoitus lehtia jne...). Nyt sitten kastellaan maata kolmesti paivassa ja odotetaan, etta siemenet alkaa itaa kennossa. Tavoitteena ois saada salaattia ja yrtteja poytaan, jossain vaiheessa. Exciting!

Kilvia

Perjantaina paastiin jalleen todistamaan brasilialaista aikataulutusta. Meidat kutsuttiin noin viikkoa ennemmin katsomaan esitysta, joka oli yhden CG:ssa jarjestetyn projektin paatos tilaisuus. AEC-TEAn nuoret olivat valmistelleet ja harjoitelleet lyhyt naytelman, joka meidan oli tottakai mentava katsomaan. Lansimaisina ihmisina menimme tietysti paikalle tasan 16.00 kun tilaisuuden oli maara alkaa. No, siellahan sita vasta laitettiin pystyyn ja itse toiminta alkoi vasta viiden maissa. Ensin kuulimme tunnettuja brasilialaisia tunnettuja kappaleita nuorista koostuvan urkesterin soittamana, sitten tuli kitara orkesteri, sitten vahan arvontaa jne jne... Sitten alkoi puuduttavat puheet, kun paikallisia paattajia kiitettiin tms. Tottakai tilaisuus alkoi vahan puuduttaa ja kysyimme, koska AEC-TEAn vuoro tulisi? "kuuden aikaan!". Kello tuli yli 7.... Meneeko viela puoli tuntia? "Eeeeei, vahemman!" Kello tuli 8, AEC-TEAn nuoret katos ja kavi kotona suihkussa....sitte 9... Esityksia esitysten jalkeen.... ja sitten kun urheiluhallia jo suljettiin paasivat AEC-TEAn nuoret puoli 10 esiintymaan urheiluhallin ulkopuolella. Naytelma kertoi oikeusistunnosta. Tassa vaiheessa totesimme jo, ettei kannata piitata ajasta. Ois voinu vaa kayda valilla syomas jne. Yli viisi tuntia urheiluhallissa istumista ei ollu kivaa...

Mammojen tanssi

Brasiliassa nakyy hyvin vahvana Afrikan kulttuuri

 Lauantaina juhlittiin meidan Welcome-partyja seka Kilvian synttareita. AEC-TEAlle tuotiin grilli, Kelly teki jalleen ruokaa, me vasattiin Kellylle kakku ja tanssittiin kitaran ja ns. "rytmilaatikkon" saestyksella. Koko AEC-TEA perhe oli mukana ja paasin tutustumaan jalleen uusiin ihmisiin. Tanssit jatkuivat pitkalle yohon ja ruokaa riitti sita mukaa. Seuraavana aamuna lahdimme Jonnan kanssa joelle, jonne olimma saaneet kutsun Capoiera porukalta. Mukaan lahtikin koko remmi ja matkaa taitettiin autoilla. Matkalla paasimme myos tutustumaan yhden Capoiera opettajamme sukulaisiin, kun pysahdyimme hanen aitinsa luona/tyopaikalla. Huvittavaa, etta han asui samassa talossa ison tien varrella, jossa han piti myospaikallista kuppilaa. Ilmeisesti myos isovanhemmat asuivat samassa taloudessa tai ainakin lahella. Parasta oli, kun meilla ei ollut yhteista kielta, eika kukaan muista vapaaehtoisista ollut kaantamassa paasimme harjoittelemaan portugalia. Silloin oli vain pakko puhua ja yrittaa ymmartaa. Luulen, etta opin aika paljon tuon paivan aikana. Joella uitiin, tanssittiin (Capoiera pojat on nyt opettanu kaikki maholliset brassi-paritanssit... mut alkaa jo riittaa!:D) ja hengailtiin. Olin varautunut vahan ns. likaisempaan jokeen, mutta ei se ihan suomen joille vetanyt vertoja. Vesi vaan oli ehka lampimampaa.

Talla viikolla on ehka muutaman kerran mennyt hermo ja tullut ahdistus hyttysista. Sunnuntaina myos herasin aamulla eika vetta tullut mistaan, joten se siita suihkusta kuumana aamuna. Jai aamupala tiskit tiskaamatta. Myohemmin, kun palasin joelt kuulin, etta joku oli la yolla rikkonu vahingos ulko hanan ja katkassut sitten veden kokonaan. Onneks Andy oli nokkela ja korjas asian. Muiltakaan kommelluksilta ei oo valtytty vaan oon mm. vienyt Hesteria laakariin (Capoiera voi olla vaarallista!) ja sanonut vahingossa Capoiera opettajalleni "suukko!", kun piti sanoa "Nahdaan!". "Vejo voce!" vois sanoo oikein, jos vahan reenais tota lausumista....



Tassa viela kuvia Capim Grosson elamasta.....

Capoiera kavereita

Jailma

Mumma ja faari halus kuvaan (ja vissii karpanen....)

Capoiera kaveri (en osaa kirjottaa nimea, "Dini"

Capim Grosso

maki haluun oman aasin milla kayda kaupoilla...

Bom dia!

Heti ekaksi pahoittelen, ettei mun tekstit oo taalla hirmu selkeita. Tamahan johtuu siis ainoastaan tasta ihanasta nappaimistosta, jossa kirjaimet saataa vahan jumittua. Syy ei siis laisinkaan ole minun!


Ens viikolla alkaa tosi toimet. Englannin tunnit pyorahtaa kayntiin ja toivottavasti lahipaivina myos mun jumppa/voimistelutunnit lapsille. Kuitenkaan kunnon opetusta ei voida viela suunnitella. Ihmiset kun ovat taalla vahan hitaasti kaynnistyvia loman jalkeen ja koko luokka saapuu paikalla luultavasti vasta samba karnevaalien jalkeen. Nyt siis vaan kaikkea hauskaa tekemista kehiin ja muutama PP-esitys, meidan vapaaehtoisten kotimaista. Nyt me ollaankin vihdoin kasassa, koko vp-porukka. Andy jenkeista, Hester saksasta, Lorena italiasta + me suomalaiset. Ma tuun opettamaan Hesterin kanssa engallinen level 1 tiistaisin ja torstaisin. Taalla koulu jarjestys menee niin, etta koulua kaydaan aamulla tai illalla, koska monet nuoret, kuin ikava kylla lapsetkin tyoskentelee illat tai aamut. Siksi meilla onkin paiva ja ilta ryhmat erikseen ja tunnit kestaa kerrallaan kaksi tuntia. Tulee olemaan todella erilaista opettaa esim. kielioppia, kun on aina vain tottunut vetamaan ryhmaa aktiivisesti. Kuitenkin AEC-TEAn ideana on antaa mielenkiintoista opetusta, ei vain pulpetisa istumista vaan esim. ruokasanastoa voidaan harjoitella kokkaamalla yhdessa. Katsotaan mita me keksitaan Hesterin kanssa.

Torilla

Coopesilla paastiin tekemaan pikkuleipia myynttin

Viime viikko piti sisallaan paljon kaikenlaista tekemista. Portugalin tuntien, suunnitelun, kokkaustuntien, capoiera tuntien ja siivouksen lisaksi opettelimme ostosten tekoa maanantain suurella torilla ja kiersimme yhteistyotahot uudelleen Andyn ja Hesterin kanssa. Tutustuimme uusiin paikkoihin: Pets-i:iin ja Casa de saudeen, joka on irlantilaisten nunnien perustama "herbal clinic" eli siella parannetaan erilaisilla poppakonsteilla ja hieronnoilla. Pets-i on taas lapsille tarkoitettua toimintakeskus, jonne lapset voivat menna aamulla tai illalla ennen kuolua tai sen jalkeen. Talla tavoin pyritaan estamaan lapsien tyonteko ja lisaksi vanhemmat saavat rahaa tuodesssaan lapsensa. Itse kinnostuin kaikkein eniten Pets-in toiminnasta ja toivon voivani vetaa lapsille liikuntaa tai muuta toimintaa.

Coopesilla kierros luomukasvimaalla

Paasimme myos kaymaan yhdessa pienessa kylassa Capim Grosson keskustan ulkopuolella, kun AEC-TEAn vaki lahti kaijuttimineen ja lippuineen jarjestanmaan sambailtapaivaa, Samba de roda kylalaisten iloksi. Paikalle lahdettiin bussilla ja kyytiimme kipusi myos vanhoja sambakonkareita tienvarsilta. Paikanpaalla pystytettiin kaijuttimet, pelit ja rensselit ja sitten alkoikin kitaran soitto ja papat laitoivat vuorotellen jalalla koreasti muiden katsellessa ja taputtaessa. Paikalla oli paljon paikallisiaja musta tuntui, etta tilaisuus paasta tanssimaan yhdessa oli heille korvaamaton. Myohemmin esille otettiin myos muut soittimet, kuten lautanen ja lusikka ja pienimmatkin paasivat tanssimaan sambaa. Meille kerrottiin sambatapahtumien olevan osa kulttuuriprojektia ja se jarjestetaan kolme kertaa. Seuraava kerta onkin AEC-TEAlla.

Yhteistanssi, papat paatti tanssittaa tyttoja.

Tyttoja kylan keskusaukiolla.

Meilla oli myos talla viikolla kahdet synttarit. Andy taytti samana paivana vuosia yhden yhdistyksessa aktiivisesti mukana olevan tyton kanssa, joten illalla syotiin kakkua, laulettiin ja mentiin syomaan tyton kotiin. Hesterilla oli myos synttarit perjantaina, joten tata juhlittiin lounaalla jalleen laulaen ja syoden Kellyn tekemaa herkullista riisi ja juusto laatikkoa. Illalla vietiin Hester ja Andy syomaan paikallista ruokaa laheiseen ravintolaan. Mutta kuten arvata saattaa jalleen oltaisiin saatu riisia ja papuja kalan kera, mutta pystyttiin valttamaan edes pavut, kerrankin.

Bahian herkku

Tana viikonloppuna kaytiin tutustumassa Jacobinassa, joka on Capim Grossosta noin tunnin bussimatkan paassa. Jailma (aloittaa AEC-TEAn ns. vastaavana Sacian lahtiessa) halusi vieda meidat katsomaan kaupunkia ja naytti meille mm. vesipuiston, jonne meidan on mahdollista menna joku viikonloppu rentoutumaan. Jacobinasta loytyy myos vesiputoukset, jonne paasemme toivottavasti kuukauden kuluessa. Jacobina oli muutenkin todella erilainen tasaiseen CGhen verrattuna. Sita      
 ymparoivat vuoret ja siella on selkeasti enemman vehreaa maastoa. Pidin siita paljon.

Jacobinassa on viela lehmapaimenia.
Elama taalla tuo joka paiva uusia kokemuksia, ihmetyksen aiheita (TOP 1 talla hetkella: cuscuzia sipulilla ja paprikalla yms. aamupalaksi(???)) ja joka paiva oppii jotain uutta. Taalla myos tapahtuu paljon kerralla samana paivana ja yhtakkia samaanaikaan tai sitten on hiljaista eika mitaan voi tehda kun ei ole materiaaleja tai muuten vain epatietoisuutta asioista. Kuten olemme jo tottuneet, asiat tapahtuvat vahan ennalta arvaamattomasti, esim. Jacobinasta tultuamme meita olikin jo vastassa joukko paikallisia nuoria ja sitten olikin lahdettava pelaamaan jalkapalloa. Matkaa taitettiin maaseudulla noin puoli tuntia kavellen ja sitten saavuttiin vanhalle maatilalle. Kavimme katsomassa pienta lampea keskella lehma aitauksia ja jotkut uivat. Hypittiin aitauksien yli ja ryomittiin ali. Pimeyden saavuttua paastiin kotiin moottoripyora kyydilla ja tietysti kyytiin vaan niin monta kuin kerralla mahtui. Tallaisia pienia retkia ja hauskanpitoa ei voisi jattaa valista, vaikka kuinka vasyttaisi. Taalla ihmiset eivat ajattele liikaa ja tekevat asioita enemman spontaanisti. Meita myos pyydetaan todella usein mukaan,joka paikkaan. Valilla on vain pakko sanoa ei, kun taalla AEC-TEAlla on hirveasti tekemista ennen tuntien aloitusta... Se tuntuu valilla toykealta, mutta mielummin sanon ei suoraan kun joo, enka saavu paikalle, kuten paikalliset tapaavat tehda...









Samba tapahtuman ohessa tutustuimme lahibaariin. Baarissa tarjolla luultavasti itsetehtya pirtua/pontikkaa. Kaymisaineena kaytetaan kuolleita elaimia ja tama kaarme ei ollu pahimmasta paasta....









Tassa itse baarin omistaja

 MBB musiikkitapahtuma viime viikonloppuna.

Vahan satoi vettakin ja saatiin kiva pikku uima-allas....

Paljon asiaa yhesta viikosta ja kuvia ois viela lisaakin.....

Tanaan sataa vetta!

Herattiin sateiseen aamuun. Taalla on kuulemma satanut vimeksi kunnolla seitseman kuukautta siten, lukuunottamata yhta kunnon sadepaivaa. Kuivuus vaivaa koko kaupunkia ja jotkin paikkakunnat ovat tyystin ilman vetta. Nyt taalla onkin muutaman paivan aikana sadellut ja ukkostanut. Sade toi kaikki tuhatjalkaiset esiin ja liskot tanssi ruokailupaikkamme katolla aamulla kun lahdin ulos. Tata virkysta on odotettu. Ensimmainen viikonloppu alkoi CG:ssa vastaanottamalla Andy. Andy saapui jenkkilasta eilen illalla ja paasimme opetamaan hanta talon tavoille. Sunnuntaina saapuu saksalainen Hester, jonka opettaja parina alan tyoskennella. Meidan luokkamme, english level 1 koostuu nuorista ja aikuisista ja lisaksi aloitan ns. jumppakoulun lapsille, jos osallistujia tulee. Paikalliset eivat kuulemma valttamatta edes ymmarra mita gymnastics meinaa, joten saa naha miten kay. Naiden suunnitelmien lisaksi olemme jarjestelleet kirjastoa, auttaneet MBB (Musica bacana brasileira) musiikki tapahtuman jarjestelyissa (jarjestetaan AEC-TEAlla la illalla) ja koristelleet luokkahuonetta. Naiden ns. toiden lisaksi meilla on ollut brasilialainen kokkikoulu, siivouskoulu (taalla pitaa sivota joka paiva, ettei kaikki otokat valtaa tiloja..... voin sanoa, ettei oo pienimmasta paasta..), kierros CG:ssa, istuttu portugalin tunneilla opettelemassa aakkosia, tutustuttu AEC-TEAn yhteistyotahoihin, joissa meidan on mahdollista kayda autamassa (mm. CAPS-mielenterveyskuntoutujien aktiviteetit, COOPES-luomupuutarha ja kauppa, jossa myydaan kaupunkilaisten itse valmistamia tuoteita...) ja kayty Borboletas-nimisessa lasten englannin opetus/leikkipaikassa, joka on ohjaajamme Sacian bisnes. Paasimme ensimmaisen kerran ohjaamaan eilen lapsille Borboletaksessa. Aiheenamme oli elaimet, mutta yllattavan vaikeaa se olikin. Huomasin, etta vaikeinta oli saada lapset ymmartamaan pelkalla englannilla. Menee aikaa ennen kuin oppii kayttamaan paljon elekielta ja kasivitomia esim. auttamaan lapsia "My favourite animal is..." lauseen ymmartamisessa.

Capoeiran opettelu oli yksi henkilokohtaisista kinnostuksen kohteistani tanne tullessani. Eilen paasimmekin Jonnan kanssa koittamaan tata lajia. Tapasimme opetajamme jo ennemmin CAPSilla. Han vetaa joskus capoieraa myos mielenterveyskuntoutujien kanssa. Sacia vei meidat kuitenkin talla kertaa paikalliselle koulule, jossa capoiera tunnit pidetaan. Koulun piha oli kuin rajahdyksen jaljilta, koska sita ilmeisesti remontoitiin loman aikana. Capoeira alueena toimikin koulun katoksessa oleva laata lattia. Lattia oli yltapaalta tomussa, mutta sinne me kaikki marssimme siisteihin jonoihin "aloitus rutiineja" varten. Mukana oli niin lapsia kuin aikuisiakin ja saimme lisaksi paljon yleisoa. Sitten alkoi alkulammittely, joka sisalsi juoksua, sivulaukkaa, hyppyja, karrynpyoria ja capoieran liikesarjoja pareitain. Sitten mentiin ympyraan ja paikalle saapui soittimia, joilla kukin vuoron peraan soitti musiikkia mika rytmitti likkeita. Kaksi ns. taisteli aina keskella muiden istuessa ringissa taputaen tahtia. Aktiviteeteissa oli kova kuri. Opettaja laitoi kaikki laiskotelijat punnertamaan ja kukaan ei saanut olla taputamatta tahtia. Kuitenkin ilmapiiri oli iloinen, salliva ja opettava. Lopussa oli jalleen ns. lopetusriutiini ja meita ilmeisesti (jos oikein ymmarsimme) kiitetin osallistumisesta ja yrityksesta. Voin sanoa, etta jain kylla koukuun!

 Illalla pohdittiin Jonnan kanssa capoieran merkitysta CG:n nuorison nakokulmasta ja ammatillisesti. Haluaisimme haastatella opetajaamme koulutehtavaamme liityen, koska koemme, etta han tekee tarkeaa tyota tarjoamalla nuorile harrastuksen, mahdolisuuden tehda jotain muuta kuin hengailla kaduilla ja keksia ties mita. Capoiera opetaa myos paattavaisyytta, luovuuta ja kuria. Harjoitukset tuovat rytmia elamaan ja luovat yhteison. Naimme taman saman ryhman, jonka kanssa harjoittelimme yhtena iltana AEC-TEAn laheiella pienella aukiolla esintymassa tai ehka pitamassa vain harjoituksia. Mukana oli kaikki samat henkilot ja he vaikuttivat yhteisolta, melkein perheelta. Kaikilla oli hauskaa, musiikkia soitettiin silloinkin itse soitimilla mm. tampurinilla ja yhdella erikoisella soitimella, jonka nimea en muista ja lopuksi he tanssivat sambaa ja pitivat vain hauskaa. Luulen, eta ryhmasta voisi loytya myos nuoria aikuisia, joita haastatella tehtavaan. Naina paivina on myos nahnyt kaikenlaista ja oppinut sietamaan erinaisia asioita. Ollaan opittu olemaan piittaamatta kellosta ja muiden myohastelysta. Enaan ei meneta hermojaan kaikkialle tunkevien muurahaisten kanssa. Vahan kokoiksi mennyt maitokin menee kahvin kanssa mainiosti alas. Eika aasi akdulla herata suurempaa kummastusta. Vasy kylla tulee jo kymmenen jalkeen illalla (varhaisten aamujen ja luultavasti kuumanilmaston takia) ja paivallakin mieluusti lepaa kuumimman ajan yli. Totutelu jatkuu, mutta yksinkertaiset keskustelut jo sujuvat portugaliksi ja tyontekijoiden naamat alkavat tulla tutuiksi. Lopuksi jalleen kuvia, nyt meen syomaan papuja ja riisia!:D

 Capoeira

Ma ja meidan opettaja. Yritys hyva kymppi!

MBB-mainos

Portugalin tunnilla.

Siivousta voi melkein sanoo jo jokapaivaiseksi harrastukseksi..

Kelly ja Jonna

Honey-baby

Kuvia ja ensimmaiset AEC-TEA kuulumiset

AEC-TEA:n sisaankaynti

Lomailu on ohi ja ensimmainen paiva takana AEC-TEAlla. Olin kylla ihan varma Morrosta lahdettyamme etei me hengissa selvita, mutta taalla ollaan. Matka meinaan taittui kovassa aallokossa lujaa ajavalla veneella ja sen veneen peralla ei kukaan ollut kuiva ja ylipuolet matkustajista oksensi koko yli kahden tunnin matkan Salvadorin. Great! Eilen paastiin kumminkin rankan matkan jalkeen nukkumaan "prinsessa sankyihin", kun hyttysverkot laitettiin sankyjen ylle. AEC-TEAn orpolapsi kissa, Honey baby tuli myos nukkumaan kanssamme ikkunan kautta.

Tanaan ollaan opiskeltu portugalia brasilialaisen tyton opettamana, vaistelty putoilevia mangoja, suunniteltu seuraavien viikkojen ohjelmaa ja kokkailtu ensimmaisia brasilialaisia ruokia. Erikoisimpia juttuja oli ehka, kun riisin kypsyys asteen voi paatella sen aanesta kattilassa ja ettei mangoa tarvi kuoria! Ei tuolla puussa kasva sailontaaineita, tyhma! Huomenna ja seuraavan viikon kuluessa ehka opitaan paremmin talon tavoille ja paastaan kiinni rutiineihin. p.s. Ciao kirjoitetaan portugaliksi Tchau! Opin tanaan!:D Tassa kuvia lisaa, jotka viimeksi jaivat.....

 Matkalla Morroon, poika otti veneesta taksin.

Coco maitoa rannalla