keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Beijos!

Hester ja Amanda


Yhtakkia vierahtany kaks viikkoa enka oo kirjotellu mitaan tanne. Nyt tuleekin pitka teksti! Jos ei oo ollu toita niin ei oo ollu sahkoa ja, kun on ollu toita ei oo jaksanu muuta. Viikonloput on myos ollu taynna tekemista ja ollaan tavattu paljon uusia tuttavuuksia, joiden kanssa ollaan vietetty aikaa. Kaikki toiminta CG:ssa on vihdoin alkanut ja elama normalisoitunut. Nuoret on aloitanut koulun ja kaikki pyorii vihdoin saannollisesti. Tama tekee meidan toista helpompaa. Enaa ei tarvitse miettia lahteeko turhaan kaymaan PET-Illa tai mita sita keksis tunneille. Tunnit noudattaa nyt ns. opetus suunnitelmaa ja me kaydaan kaikki saannollisesti omissa yhteistyopaikoissamme auttelemassa/vetamassa aktiviteetteja. 
Mun viikkosuunnitelmaan kuuluu keskiviikko aamuisin voimistelutunti PET-Illa ja pe aamuisin voimistelutunti AEC-TEAlla ja tyoskentely COOPES:lla. Coopesilla me yleensa autetaan kasvimaan kastelussa ja rikkaruohojen kitkemisessa. PET-Illa mahdollisuudet on rajattomat. Opettajat on vain onnellisia , etta me ylipaataan keksitaan PET-In lapsille ja nuorille jotain touhuamista. Ensimmainen kerta PET-Illa oli kaaos. Otin Jonnan mukaan, koska en ollut varma kuinka paljon lapsia ja nuoria osallistuu ja minka tasoisia kukin on. Onneksi. Mun luo juoksi reilut 20 lasta ja nuorta ja tila oli yhden pienen luokan kokoinen. Sitten koko poppoo nauroi kuorossa meidan nimille, kun esiteltiin itsemme. Hippaa ja kuperkeikkoja? Nope! Improvisoidaan, ollaan vahan spontaaneja ja jarkataan akkia porukka kahtia, Jonnalle lyhyet ohjeet muutamasta hipasta, valineet kiertoon ja porukan vaihto puolivalissa. Tadaa! En kuitenkaan voinut toteuttaa kokonaista voimistelutuntia kummallekkaan ryhmalle ja opettajan ilmoittaessa lounaasta, oppilaat vaan katosivat syomaan jogurttia. Lounaan jalkeen paatin vetaa viela lyhyen ns. jaahdyttelyn musiikin kanssa, mutta eikohan brasilialainen tekniikka jalleen pettanyt mut ja musiikki soi 10 sek. kerrallaan. Siina me sitten vanhimpien lasten kanssa tapeltiin mankan kanssa (joka oli toiminut viela AEC-TEAlla!) ja loppujen lopuksi saatiin sentaan puolet kappaleesta toimimaan. Loppujen lopuksi kaikki sujui hyvin, kun ei laittanut sormea suuhun. Aamu oli todella opettavainen ja kokemus korvaamaton.Jonnan kanssa sitten kotimatkalla pohdittiin asiaa ja todettiin, etta ohjaaminen taalla on kaaoksen hallintaa (varsinkin naiden nuorten kanssa, jotka tulee keskiluokkaa alemmalta) ja spontaanius seka improvisointi on hallittava. Myos brasilialainen rauhallisuus ja ”kylla tama tasta” asenne sailytettava. Paaasia on, etta lapset ei lyo toisiaan, kaikilla on hauskaa, jokainen saa positiivista palautetta (jota ei kuulemma taalla paljon jaella) ja, etta osaa ohjata johdonmukaisesti selkeilla ohjeilla. Kulttuuriin kuuluu myos, ettei haittaa vaikka lopettaa yrittamisen ja osallistumisen kesken, joka on siis ohjaajana hyvaksyttava. Opettajien yleinen toimintatapa on myos antaa lasten ja nuorten kayttaytya huonosti, koska koetaan etta kotona tulisi opittaa kayttaymisen pelisaannot. Poikkeuksia opettajissakin loytyy. Seuraavalla kerralla ohjaus sujuikin jo paljon paremmin, kun ryhma koko oli pienempi ja luokan opettaja oli selkeasti pitanyt kuria luokassa. Mieleen jai leveat hymyt, kun taputin lapsille ja annoin positiivista palautetta. Parasta oli, kun lapset kertoivat tykkaavansa voimistelusta, kiittivat kuorossa ja tulivat halaamaan. Perjantai aamuisin mun olisi myos tarkoitus vetaa voimistelua AEC-TEAlla. Viela ei oo yhtaan lasta saapunut tunnille. Perjantai aamut istunkin keskella teatterihuoneen lattiaa, juon kahvia ja kuuntelen musiikkia. Enaa on kolme perjantaita jaljella, mutta olis hauska koittaa vetaa voimistelua erilaiselle ryhmalle. Hesterin lasten tanssitunneilla ei myoskaan ole ollut osallistujia ja aikuisten tanssissa on kaynyt vain yksi tytto mun lisaksi. Mutta jalleen on muistettava brasilian kulttuuri. Ihmisilla kestaa hetken tajuta saapua paikalle ja vanhemmilla viela kauemmin tuoda lapsensa paikalle.Tanssista puheenollen, ma en oo elamassani tanssinut niin paljon kun taalla. Capoiera itessaan on puoliksi tanssimista, sambaa ja forróa tanssitaan yleensa capoeira reenien jalkeen, forróa, arrochaa ja lambadaa illanistujaisissa tai kaikkia muuten vaan ja sit viela Hesterin jazz-tunnit. Koko ajan! Ja musiikkia soitetaan koko ajan kovalla, paivin oin. Joku kerto et Brasiliassa jarjestetaan "Brasilian isoimmat aanentoistolaitteet" kilpailu ja siks on muotia omistaa autossa koko peraloodan tayttavat speakkerit.

Kellyn kampaamossa AEC-TEAlla.

Viimeviikkoina ollaan myos kayty Jacobinassa vesipuistossa, Itaitussa vesiputouksella ja hengailtu uusien tuttavuuksien kanssa milloin Açain ja milloin viinin aarella. Jarjestettiin myos varainkeruu ilta ja leivottiin pullaa yms. Eurooppalaisia herkkuja myytavaksi maanantain torilla.  Naista lisaa myohemmin kuvien kanssa. Boa noite!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti